Se on aika jännä miten tunteet mun lähdöstä vaihtelee päivittäin ääripäästä toiseen. Tänään mä olen tyytyväisenä pakkaillut laukkujani ja fiilistellyt. Musta on mukavaa pakata. Oon pakannu suurimman osan jo, vaatteet vielä. On kivaa lähteä :) Haikeeta, mutta kivaa.
Ens viikko menee tosi nopeesti, tiedän sen. Kahdet läksiäispippalot tiedossa. Mä en halua hyvästellä ketään. Jälleennäkemisiin, niinhän? Me nähdään vielä, joskus jossain. En mä maailmankartalta mihinkään katoa. Mä toivon, että tekään ette katoais.
Vielä on vähän aikaa olla kotona. Äidin turvassa. Onneksi mä tiedän, että kotiin voi aina palata. Sen mä opin jo pienenä.
Wherever the wind blows, you will find me there.
When it's all said and done.
Can we let it go?
tiistai 18. syyskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti