The hardest part

Tänään on torstai. 27.syyskuuta 2007. 4päivää maanantaihin. 4päivää siihen että lähden.
Miltä nyt tuntuu? Ahdistaa. Jännittää. Sekavia tunteita.
Vaikeinta tässä koko lähtö hommassa on varmaankin se, että tiedän, että joitain ihmisiä en tule näkemään ehkä enää ikinä. Hyvin monia en pitkään aikaan. Jotkut unohtuu. Elämä vie. Ei auta muu kuin kulkea mukana. Yrittää pysyä kyydissä ilman, että putoaisi.

Isoveljeni sanoi eilen olevansa ylpeä minusta. Yhtä ylpeä, kuin minä hänestä. Hän muistaa, että olen hänen tukena ja turvana vaikka olisin kaukana. Se on hyvä asia.

Älkää unohtako mua :)

--

And the hardest part was letting go,
not taking part.