Viides päivä uudessa kotikaupungissani Greifswaldissa, perjantai 5.lokakuuta 2007. :)
Kaikki on hyvin, tykkään kämpästä, ihmiset on mukavia ja sää on hyvä. Nojoo. Tämä ei ollut ensivaikutelmani tästä ah-niin ihanasta kaupungista, kun maanantaina saavuin tänne isäni kanssa.
Ensimmäinen ajatus oli varmaankin että MITÄ HELVETTIÄ ja toinen oli MIHIN OLEN JOUTUNUT ja kolmas oli syvä hiljaisuus. Ensimmäinen päivä oli varmaan yhtä kaoottinen ja sekava kuin omat ajatuksetkin, ja tiistai vielä sekavampi. Kunnes sitten isäni lähti ja jätti minut yksin uuden kotini eteen. Hetken oli hyvin yksinäinen olo. Pää pystyyn ja ei muuta kuin menoksi.
Nyt on perjantai, ja olen jo tutustunut ihmisiin. Voin sanoa, että mulla on ehkä jo 4uutta kaveria. Yksi niistä on loistava kämppikseni Latviasta, Kristine. Vähän niinkuin isosisko :) Hyvä kun on ihmisiä lähellä. Oon oikeastaan ihan sinut tän kaupungin kanssa. Tunnen olevani kotona.
Ensi viikolla on fuksiviikko, tiedossa on paljon uutta tietoa ja helvetin paljon bileitä. Vauhdilla mennään. 15.päivä alkaa luennot ja todellinen opiskelijaelämä. :)
Vaikka kaipaan teitä ihmisiä Suomessa ihan hirveästi, ja kaikki se mitä siellä on, on mulle hyvin tärkeätä, niin SILTI mä tunnen ensimmäistä kertaa elämässäni olevani kotona. Se on hieno tunne se. Saksalla on mulle niin paljon annettavaa. Jään innolla odottamaan. :)
Tämän tekstin tarkoitus oli kertoa, että olen vielä hengissä. Toistaiseksi.
Liebe Grüsse aus Greifswald.
-Jaana
perjantai 5. lokakuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti